Puolustusvoimain komentajan, kenraali Jarmo Lindbergin mukaan ennakkovaroitusaika sotilaallisten operaatioiden toimeenpanosta on lyhentynyt. Lindberg totesi valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaispuheessaan, että esimerkiksi operaatiot Itä-Ukrainassa ja Krimin niemimaalla alkoivat yllättävästi ja ilman merkittäviä näkyviä valmistelutoimia.
– Ennakkovaroitusajan lyheneminen edellyttää meiltä paremman tilannetietoisuuden lisäksi myös kykyä vastata nopeammin syntyvää uhkaa vastaan eli parempaa toimintavalmiutta, Lindberg painotti puheessaan.
Lindbergin mukaan Suomi on kuitenkin monin tavoin kehittämässä valmiuttaan, esimerkkinä kesällä voimaan tulleet muutokset asevelvollisuuslakiin.
– Reserviläisiä voidaan nyt määrätä Tasavallan presidentin päätöksellä kertausharjoituksiin ilman kolmen kuukauden ennakkoilmoittamisaikaa Suomen turvallisuusympäristössä ilmenevän välttämättömän tarpeen sitä edellyttäessä. Samoin lakiin kirjatut pidennetyt kertausharjoitusvuorokausien enimmäismäärät ja suostumukseen perustuvat vuosittaiset lisäkertausharjoituspäivät takaavat reserviläisten osaamisen ja toimintakyvyn myös osana kehittyviä valmiusjoukkojamme, Lindberg huomautti.
Tämän lisäksi niin ikään riittävän koulutuksen saaneet varusmiehet voivat osallistua sotilaallisen maanpuolustuksen piiriin kuuluviin valmiudellisiin tehtäviin.
”Emme elä suljetussa maailmassa”
Puolustusvoimain komentaja Lindbergin mukaan ”emme elä suljetussa maailmassa ja omat voimavaramme ovat rajalliset”.
– Yhteistyövaraisuuden, puolustusyhteistyön ja verkottumisen merkitys Suomen puolustukselle ja sen kehittämiselle on tänään suurempi kuin koskaan. Esille tässä yhteydessä on syytä nostaa syvenevä sotilaallinen yhteistyö Ruotsin kanssa, joka tähtää molempien maiden puolustuksen ja myös Itämeren alueen turvallisuuden vahvistamiseen. Myös yhteistyö Naton kanssa etenee. Suomi kuuluu edistyneiden kumppanimaiden joukkoon ja on yksi kolmesta yksilöllisen kumppanuusohjelman, Individual Tailored Roadmapin pilot-maista, Lindberg sanoi puheessaan.
Lindbergin mukaan kahdenvälinen ja monenkeskinen puolustusyhteistyö, mukaan lukien sotilaallisen avun vastaanottokyky tukevat kotimaan puolustuksemme kehittämistä.
– Emme voi suunnitella puolustustamme ulkoisen avun varaan, mutta puolustusyhteistyöllä varmistamme yhteensopivuutemme ja sen myötä kykymme liittää apu puolustusjärjestelmäämme.
Asevelvollisuus kiinnostaa muuallakin
Lindberg puolusti puheessaan suomalaista asevelvollisuusjärjestelmää. Komentajan mukaan se on ”osoittautunut kustannustehokkaaksi järjestelyksi ylläpitää sekä rauhan että sodan ajan puolustuskyky.”
Lindberg huomautti, että asevelvollisuuden edut on huomattu jälleen myös lähialueillamme.
– Liettua palautti asevelvollisuuden vuonna 2015 ja Ruotsi ja Saksa ovat alkaneet tutkia jo kerran hylättyjen asevelvollisuusjärjestelmiensä palauttamista.
Lindbergin mukaan puolustusvoimien joukkojen määrä on aiempaa pienempi, mutta joukot ovat kokonaisuudessaan suorituskykyisempiä kuin aiemmin.
– Korkeassa valmiudessa ja tehokkailla ja ajanmukaisilla järjestelmillä varustetuilla, kaikkien puolustushaarojen joukkoja sisältävillä valmiusjoukoilla pyritään ensisijaisesti estämään tilanteen kiihtyminen aseelliseksi hyökkäykseksi Suomea kohtaan. Tilanteen niin vaatiessa valmiusjoukoilla kyetään torjumaan Suomea vastaan tehty ensi-isku. Laajaan reserviin perustuvalla ja tarkoituksenmukaisella materiaalilla varustetuilla alueellisilla joukoilla luodaan kyky vastata myös laajamittaisiin hyökkäyksiin, Lindberg katsoi.
